Asbestipitoisuus kertoo, kuinka paljon asbestikuitua materiaalissa on. Rakennusmateriaalin kohdalla ratkaiseva kysymys on kuitenkin yksinkertaisempi: havaitaanko näytteessä asbestia vai ei. Jos asbestia havaitaan, materiaali on asbestipitoinen ja sen purku tehdään asbestityönä, vaikka kuitua olisi vain pieni määrä. Pieni pitoisuus ei tee purusta tavallista purkutyötä. Siksi Onelabin raportti ei ilmoita asbestin prosenttiosuutta, vaan kertoo, havaittiinko näytteessä asbestia ja mitä asbestilajia se on.
Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä asbestipitoinen tarkoittaa käytännössä, miksi pienikin määrä asbestia ratkaisee, miksi pitoisuus vaihtelee materiaalista toiseen, miten materiaalin asbestipitoisuus eroaa ilman asbestipitoisuudesta ja mitä laboratorion raportti kertoo.
Mitä asbestipitoinen tarkoittaa?
Asbestipitoinen materiaali on materiaali, jonka näytteestä on tunnistettu asbestikuituja. Käytännössä luokittelu on kaksijakoinen:
- Asbestia havaittu: materiaali käsitellään asbestipitoisena. Sitä ei saa purkaa tavallisena purkutyönä, vaan purkutyön tekee asbestipurkutyöhön valtuutettu yritys.
- Asbestia ei havaittu: näytteessä ei havaittu asbestia, ja kyseistä materiaalia voidaan käsitellä tavalliseen tapaan. Tulos koskee tutkittua materiaalia, ei sen vieressä tai alla olevia muita kerroksia.
Arkikielessä sanotaan usein, että materiaali "sisältää vähän asbestia" tai "on vain vähän asbestipitoista". Purkutyön kannalta näillä ilmauksilla ei ole merkitystä: asbestipitoinen on asbestipitoinen.
Miksi pienikin asbestipitoisuus ratkaisee?
Asbestin vaarallisuus ei johdu materiaalin painosta, vaan kuiduista, jotka pääsevät hengitysilmaan. Asbestikuidut ovat niin ohuita, että jo pieni määrä kuitua voi tarkoittaa suurta määrää hengitettäviä kuituja. Siksi pitoisuudeltaan pieni materiaali voi purettaessa levittää runsaasti kuituja.
- Työtapa ratkaisee paljon. Hionta, piikkaus, poraus ja sahaus hienontavat materiaalia pölyksi. Tasoitteen tai liiman hionta voi tuottaa paljon kuitupitoista pölyä, vaikka asbestia olisi vain pieni osa massasta.
- Kaikki asbestityypit ovat syöpävaarallisia. Siksi altistumista pyritään välttämään kokonaan eikä vain vähentämään.
- Kuidut eivät näy. Asbestipölyä ei voi erottaa tavallisesta rakennuspölystä silmällä, joten altistumista ei huomaa työn aikana.
Jos olet huolissasi mahdollisesta altistumisesta, keskustele lääkärin tai työterveyshuollon kanssa. Asbestialtistumisesta kerrotaan lisää artikkelissa asbestialtistumisen oireet.
Miksi asbestipitoisuus vaihtelee materiaaleittain?
Asbestia lisättiin tuotteisiin eri tarkoituksiin ja eri määrinä. Osassa vanhoista tuotteista, kuten ruiskutetuissa eristeissä, asbestia saattoi olla suurin osa materiaalista, ja asbestisementissäkin sitä oli huomattava osa. Toisissa, kuten liimoissa, tasoitteissa ja vinyylilaatoissa, asbestia oli tyypillisesti vain pieni osa massasta lujuutta tai työstettävyyttä parantamassa. Molemmat ovat asbestipitoisia.
Pitoisuus voi vaihdella myös saman materiaalin sisällä. Samankin tuotteen koostumus saattoi vaihdella valmistuserästä toiseen, ja paikan päällä sekoitetuissa massoissa kuitu voi jakautua epätasaisesti. Lisäksi vanhoissa rakenteissa on usein monta ohutta kerrosta päällekkäin. Jos yksikin kerros on asbestipitoinen, koko purettava kerrosrakenne käsitellään asbestipitoisena. Kerroksista kerrotaan artikkelissa asbesti seinässä.
Pitoisuus ja pölyävyys ovat eri asioita
Se, kuinka helposti materiaalista irtoaa kuituja, riippuu siitä, miten tiukasti kuidut ovat sitoutuneet. Kovassa asbestisementtilevyssä tai vinyylilaatassa kuidut ovat sidottuina, kun taas pehmeä ja mureneva eriste voi pölytä jo kosketuksesta. Ehjä ja koskematon materiaali ei yleensä levitä kuituja, mutta purettaessa kaikista asbestipitoisista materiaaleista voi vapautua kuituja.
Onelabin raportissa näytteille annetaan pölyävyysluokka 0–5 (raportin riskiluokitus 0–5), joka kuvaa, kuinka helposti materiaalista voi irrota kuituja. Negatiivisen näytteen luokka on 0. Tieto auttaa purkutyön suunnittelussa, mutta pieni pölyävyysluokka ei muuta sitä, että materiaali on asbestipitoinen.
Asbestipitoisuus materiaalissa ja ilmassa
Asbestipitoisuudesta puhutaan kahdessa eri merkityksessä, ja ne kannattaa pitää erillään.
- Materiaalin asbestipitoisuus selvitetään materiaalinäytteestä, eli pienestä palasta tasoitetta, liimaa, levyä tai eristettä. Se kertoo, onko purettavassa materiaalissa asbestia ja mitä asbestilajia se on.
- Ilman asbestipitoisuus selvitetään ilmanäytteestä, jossa huoneilmaa imetään suodattimen läpi ja suodattimelle jääneet kuidut lasketaan. Sillä arvioidaan esimerkiksi altistumista tai tilan puhtautta asbestipurkutyön jälkeen. Lue lisää sivulta asbestin ilmanäyte.
Ennen remonttia tarvitaan lähes aina materiaalinäyte. Ilmanäyte ei kerro, sisältääkö seinän tasoite tai lattian liima asbestia.
Mitä laboratorion raportti kertoo?
Onelab analysoi materiaalinäytteet JEOL SEM-EDS elektronimikroskoopilla ISO 22262-1 -standardin mukaisesti. Mikroskoopilla nähdään kuidun muoto, ja alkuaineanalyysi kertoo sen koostumuksen. Raportissa on jokaiselle näytteelle:
- näytteen tiedot: kohde, materiaali ja sijainti
- tulos: positiivinen, negatiivinen tai epävarma
- havaittu asbestilaji, jos asbestia löytyy: krysotiili, amosiitti, krokidoliitti, antofylliitti, tremoliitti tai aktinoliitti
- pölyävyysluokka 0–5
Lisäksi raportissa ovat näytteiden vastaanotto- ja raporttipäivä, menetelmän kuvaus, yleinen tulkintaohje, analyytikon allekirjoitus ja liitteenä näytteiden valokuvat. Raportti ei anna asbestin prosenttipitoisuutta eikä pitoisuusluokkaa. Epävarma tulos kannattaa varmistaa uudella näytteellä.
Tulos lähetetään sähköpostilla tyypillisesti näytteen saapumispäivänä. Negatiivinen tulos kattaa kaikki kuusi asbestityyppiä. Tulos koskee aina laboratorioon toimitettua näytettä, joten näytteen edustavuus on tärkeää. Tuloksen tulkinnasta kerrotaan artikkelissa asbestituloksen tulkinta ja positiivisen tuloksen jatkotoimista artikkelissa positiivinen asbestitulos.
Miten saat edustavan näytteen?
Koska asbesti voi olla jakautunut epätasaisesti ja piilossa ohuessa kerroksessa, näytteen pitää edustaa juuri sitä kohtaa ja kerrosrakennetta, jota aiot purkaa.
- Valitse näytekohta siitä kohdasta, johon työ kohdistuu. Jos pinta on korjattu eri aikoina, ota jokaisesta erilaisesta kohdasta oma näyte.
- Käytä kertakäyttökäsineitä ja vähintään FFP3-luokan hengityssuojainta.
- Kostuta näytekohta suihkepullolla, jotta pölyä syntyy mahdollisimman vähän.
- Irrota noin 2–5 senttimetrin pala niin, että kaikki kerrokset tulevat mukaan alustaan asti. Liian pieni tai pelkästä pintakerroksesta otettu näyte voi jättää asbestipitoisen kerroksen pois.
- Laita pala minigrip-pussiin, sulje se ja pakkaa vielä toiseen pussiin. Merkitse pussiin näytteen paikka ja materiaali.
- Peitä näytekohta teipillä ja pyyhi alue kostealla liinalla.
Tarkemmat ohjeet löydät artikkelista miten asbestinäyte otetaan.
Paljonko asbestianalyysi maksaa?
Analyysi maksaa 39,90 € + alv per näyte, ja hinta on sama 1–100 näytteelle. Yli 100 näytteen tilauksista voidaan sopia erikseen. Postikulut eivät sisälly hintaan. Voit tilata analyysin verkossa ja lähettää näytteen postitse laboratorioon.
