Asbestin käyttöä ja käsittelyä säätelevät Suomessa useat lait ja asetukset. Tärkeimmät niistä ovat työturvallisuuslaki ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Tässä artikkelissa avaamme lainsäädännön keskeiset kohdat käytännönläheisesti - mitä ne tarkoittavat remontoijalle, taloyhtiölle ja urakoitsijalle.
Asbestin käyttökielto Suomessa
Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994. Tämä tarkoittaa, että kaikissa ennen tuota vuotta rakennetuissa tai remontoiduissa rakennuksissa voi esiintyä asbestipitoisia materiaaleja. Kiellon jälkeen rakennetuissa tai remontoiduissa rakennuksissa asbestia ei pitäisi enää olla, ellei vanhoja materiaaleja ole jätetty rakenteisiin.
On tärkeää huomata, että kielto koski uusien asbestipitoisten materiaalien käyttöä. Olemassa olevia asbestimateriaaleja ei ole velvoitettu poistamaan rakennuksista, ellei niihin kohdistu purkutöitä tai käsittelyä.
Selvitysvelvoite ennen purkutöitä
Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta edellyttää, että ennen purkutöiden aloittamista on selvitettävä, sisältävätkö purettavat materiaalit asbestia. Selvitys on tehtävä aina, kun puretaan materiaaleja, jotka voivat olla asbestipitoisia - käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa.
Selvitysvelvoite koskee kaikkia purkutöitä, riippumatta niiden laajuudesta. Tämä tarkoittaa, että myös pienissä kotiremonteissa, joissa puretaan vanhoja materiaaleja, asbestin mahdollisuus tulee selvittää etukäteen.
Kuka on vastuussa?
Rakennuttaja on vastuussa asbestiselvityksen tekemisestä. Yksityisessä kotiremonttissa rakennuttaja on yleensä asunnon omistaja tai remontin tilaaja. Taloyhtiön hankkeissa vastuu on hallituksella ja isännöitsijällä. Urakoitsija puolestaan on vastuussa siitä, ettei purkutöitä aloiteta ilman selvitystä.
Käytännössä vastuu jakautuu niin, että remontin tilaaja huolehtii selvityksen tilaamisesta ja urakoitsija varmistaa, että selvitys on tehty ennen töiden aloittamista. Molemmat osapuolet kantavat vastuuta turvallisesta toteutuksesta.
Asbestipurkutyön vaatimukset
Jos purettavissa materiaaleissa havaitaan asbestia, purkutyö on tehtävä asbestipurkuna. Asbestipurkutyötä saa tehdä vain yritys, joka on rekisteröitynyt asbestipurkutyöhön ja jonka työntekijöillä on asbestipurkutyön pätevyys. Työ tehdään osastoidussa tilassa alipaineistuksen avulla, ja työntekijät käyttävät erikoissuojavarusteita.
Asbestipurkutyöstä on tehtävä ennakkoilmoitus aluehallintovirastolle vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan muun muassa työkohde, purettavat materiaalit, työmenetelmät ja suojaustoimenpiteet.
Seuraamukset laiminlyönnistä
Asbestisäännösten laiminlyönnistä voi seurata vakavia seuraamuksia. Työsuojeluviranomainen voi keskeyttää purkutyön, jos selvitystä ei ole tehty. Lisäksi laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoja työturvallisuusrikkomuksena. Vakavimmissa tapauksissa kyse voi olla työturvallisuusrikoksesta, josta voidaan tuomita jopa vankeusrangaistukseen.
Taloudellisesti laiminlyönti voi tulla erittäin kalliiksi. Asbestille altistuneiden henkilöiden mahdolliset terveyshaitat voivat johtaa korvausvaatimuksiin, ja tilojen puhdistaminen asbestialtistuksen jälkeen on huomattavasti kalliimpaa kuin ennalta tehty selvitys ja hallittu purku.
Mitä lainsäädäntö tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä lainsäädäntö tarkoittaa, että jokaisen remontoijan ja rakennuttajan tulee selvittää asbestin mahdollisuus ennen purkutöitä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa näytteen ottamista purettavasta materiaalista ja sen lähettämistä laboratorioon analysoitavaksi. Kun tulos on saatu, tiedetään, miten purkutyö tulee tehdä.
Lainsäädännön noudattaminen ei ole monimutkaista eikä kallista. Yksittäisen näytteen analyysi maksaa murto-osan remontin kokonaisbudjetista ja varmistaa, että työ tehdään turvallisesti ja laillisesti. Tämä artikkeli ei korvaa virallista lainsäädäntöä, mutta antaa käytännön ymmärryksen siitä, mitä säännökset tarkoittavat tavalliselle remontoijalle.