Asbesti laastissa: rappaus, muurauslaasti ja saumalaasti

Laastissa voi olla asbestia, jos laasti on levitetty tai muurattu ennen vuotta 1994. Mahdollisia kohteita ovat rappaukset, sisätilojen muurauslaastit, tulisijojen tulenkestävät laastit sekä laatoitusten kiinnitys- ja saumalaastit. Kova, harmaa laasti näyttää samalta asbestin kanssa ja ilman sitä, joten varmuuden saat vain laboratorioanalyysillä. Näyte kannattaa ottaa ennen kuin laastia piikataan, sahataan, porataan laajemmin tai saumoja uusitaan.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten laasti eroaa tasoitteesta ja betonista, missä laasteissa asbestia voi olla, milloin laasti kannattaa tutkia ja miten kovasta ja murenevasta laastista otetaan näyte.

Mitä eroa on laastilla, tasoitteella ja betonilla?

Nämä kolme sekoitetaan helposti, koska ne ovat kaikki kovettunutta mineraalista massaa. Ero vaikuttaa siihen, mistä näyte otetaan ja miten se kannattaa merkitä.

• Laasti on sideaineen, hiekan ja veden seosta. Sitä käytetään muurauksessa tiilten ja harkkojen välissä, rappauksena seinän pinnassa sekä laattojen kiinnitykseen ja saumaukseen. Kerros on tyypillisesti millimetreistä muutamaan senttimetriin.
• Tasoite on hienojakoisempaa massaa, jolla pinta viimeistellään ohuena kerroksena ennen maalausta tai tapetointia. Tasoitteista kerrotaan sivulla asbesti tasoitteessa.
• Betoni sisältää lisäksi karkeaa kiviainesta, ja siitä tehdään kantavia rakenteita, laattoja ja elementtejä. Betonin asbestista kerrotaan artikkelissa asbesti betonissa.

Missä laasteissa asbestia voi olla?

Rappaukset

Rappausta on sisä- ja ulkoseinissä, sokkeleissa, kellareissa ja porrashuoneissa. Perinteinen rappaus tehdään useana kerroksena: tartunta-, täyttö- ja pintarappauksena, ja pinnassa on usein vielä maali tai myöhempiä paikkauksia. Sisätilojen rappauksissa käytettyyn kipsilaastiin lisättiin joskus asbestia työmaalla, ja julkisivujen rappauslaastiin sitä saatettiin lisätä kiinnittymisen parantamiseksi. Rapattuja pintoja käsiteltiin myös asbestia sisältävillä pinnoitteilla. Jokainen kerros voi olla eri tuotetta ja eri ajalta, joten rappausnäytteeseen otetaan kaikki kerrokset muuriin asti. Rappauksen päällä olevasta maalista kerrotaan artikkelissa asbesti maalissa.

Muurauslaastit

Tiili- ja harkkoseinien saumoissa on muurauslaastia. Sisätilojen muurauksessa käytettyyn kalkki- tai kipsilaastiin lisättiin joskus asbestia työmaalla. Tulenkestävissä laasteissa asbestia käytettiin usein ainakin 1950-luvulla, joten erityisen tarkkaan kannattaa katsoa tulisijojen ja leivinuunien muurauslaasteja. Niistä kerrotaan lisää artikkelissa asbesti tulisijassa.

Laatoituksen kiinnitys- ja saumalaastit

Laattojen alla on kiinnityslaastia tai liimaa, ja laattojen välissä saumalaastia. Sisätilojen laatoitusten kiinnitys- ja saumauslaasteissa käytettiin Suomessa yleisesti asbestia 1960- ja 1970-luvuilla. Saumalaasti on laatoituksen ainoa näkyvä laastikerros, ja se rikkoutuu aina, kun saumoja uusitaan tai laattoja irrotetaan. Laatan alla olevasta kerroksesta kerrotaan sivulla asbesti laattaliimassa.

Korjaus- ja paikkauslaastit

Putkien läpivientien ympärille, reikien paikkaukseen ja lattioiden oikaisuun käytetyt laastit ja massat ovat usein eri tuotetta kuin muu rakenne. Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla monissa tiivistys- ja paikkausmassoissa, kuten läpivientien kiteissä ja proppausmassoissa, käytettiin asbestia. Ne on voitu tehdä myöhemmin, mutta vanhassa talossa myös paikkaus voi olla ajalta ennen vuotta 1994. Putkiremontin materiaaleista kerrotaan artikkelissa asbesti putkiremontissa.

Milloin laasti kannattaa tutkia?

Ehjä laasti seinässä ei levitä kuituja ilmaan. Tieto tarvitaan ennen töitä, joissa laasti rikkoutuu ja siitä irtoaa pölyä:

• rappauksen piikkaus tai poisto julkisivu- ja kellariremontissa,
• tiiliseinän, tulisijan tai savupiipun purku,
• muurisaumojen uusiminen, jossa vanhaa laastia kaavitaan tai jyrsitään pois,
• laatoituksen saumojen uusiminen tai laattojen irrotus,
• laajat poraus- ja sahaustyöt, esimerkiksi uusien läpivientien tai aukkojen teko.

Kovan laastin piikkaus ja sahaus tuottavat hienoa pölyä joka tapauksessa, joten pölyntorjunta kannattaa suunnitella, vaikka asbestia ei löytyisikään.

Montako laastinäytettä tarvitaan?

Hyvä nyrkkisääntö on yksi näyte jokaisesta erilaisesta laastista. Julkisivun rappaus ja sisäseinän rappaus ovat eri näytteitä, samoin alkuperäinen muuraus ja myöhempi korjausmuuraus. Jos laatoituksessa sekä saumalaasti että kiinnityslaasti puretaan, ne voi ottaa samaan näytteeseen tai merkitä omikseen. Näytemäärän arvioinnista kerrotaan artikkelissa montako asbestinäytettä tarvitaan.

Näin otat näytteen laastista

Laasti on kovaa, ja se voi lohkeilla tai murentua näytettä otettaessa. Käytä käsityökaluja, älä porakonetta tai kulmahiomakonetta.

1. Käytä kertakäyttökäsineitä, vähintään FFP3-luokan hengityssuojainta ja suojalaseja, koska kovasta laastista lentää siruja.
2. Valitse kohta, jota aiot purkaa. Rappauksesta hyvä kohta on halkeama, reuna tai valmiiksi irronnut kohta. Tiiliseinästä ota näyte kahden tiilen välisestä saumasta.
3. Kostuta näytekohta kevyesti suihkepullolla.
4. Pidä avointa minigrip-pussia näytekohdan alla tai teippaa se seinään niin, että murut putoavat suoraan pussiin.
5. Irrota taltalla ja vasaralla noin 2–5 senttimetrin pala. Rappauksesta ota kaikki kerrokset pintamaalista muuriin asti. Muurisaumasta ja laattasaumasta voit kaivaa laastia irti kapealla taltalla tai saumaraudalla.
6. Jos laasti murenee, kerää murut pussiin, kunnes materiaalia on suunnilleen 2–5 senttimetrin palan verran.
7. Sulje pussi, laita se vielä toiseen pussiin ja merkitse paikka ja materiaali, esimerkiksi "julkisivu, pohjoisseinä, rappaus kaikki kerrokset" tai "sauna, tiiliseinän muurauslaasti".
8. Peitä näytekohta teipillä ja pyyhi alue kostealla liinalla. Älä imuroi muruja tavallisella pölynimurilla.

Suojavarusteista ja siivouksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa suojautuminen asbestinäytteenotossa.

Mitä laastinäytteen tulos tarkoittaa?

Onelab analysoi näytteen JEOL SEM-EDS elektronimikroskoopilla ISO 22262-1 -standardin mukaisesti, ja tulos lähetetään sähköpostilla tyypillisesti näytteen saapumispäivänä. Tulos kertoo, havaittiinko toimitetussa näytteessä asbestia.

• Asbestia ei havaittu: tulos koskee näytteenottokohdan laastia ja samanlaista materiaalia. Eri aikaan tehdyt rappaukset, korjausmuuraukset ja paikkaukset tutkitaan erikseen.
• Asbestia havaittu: laasti käsitellään asbestipitoisena, ja sen piikkaus, purku ja saumojen uusiminen suunnitellaan asbestityönä. Jos näytteessä oli useita rappauskerroksia, koko rappaus käsitellään asbestipitoisena. Purkutyön tekee asbestipurkutyöhön valtuutettu yritys.

Jos laasti on osa laajempaa remonttia tai purkua, jossa tarvitaan kohteessa tehtävä asbestikartoitus, kartoituksen tekee pätevä kartoittaja paikan päällä. Onelab on laboratorio, ja kartoitukset hoitaa sisarbrändimme AsbestiPro.

Paljonko laastinäytteen analyysi maksaa?

Analyysi maksaa 39,90 € + alv per näyte, ja hinta on sama 1–100 näytteelle. Yli 100 näytteen tilauksista voidaan sopia erikseen. Postikulut eivät sisälly hintaan. Voit tilata analyysin verkossa ja lähettää näytteen postitse laboratorioon.