Asbestikuitu on luonnossa kuiduksi kiteytyneen silikaattimineraalin ohut, pitkä ja luja kuitu. Yksittäinen asbestikuitu on moninkertaisesti hiusta ohuempi, eikä sitä näe paljaalla silmällä. Asbestikuidun erityispiirre on, että kuitukimput halkeavat pituussuunnassa yhä ohuemmiksi säikeiksi. Siksi rikkoutuvasta asbestimateriaalista irtoaa hengitettäviä kuituja, jotka voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin.
Tässä artikkelissa kerrotaan, millainen asbestikuitu on rakenteeltaan ja kooltaan, miksi sitä lisättiin rakennusmateriaaleihin, milloin kuituja vapautuu ilmaan, miten asbestikuitu eroaa mineraalivillan ja muiden kuitujen kuiduista ja miten laboratorio tunnistaa sen.
Millainen asbestikuitu on?
Asbesti ei ole yksi mineraali, vaan nimitys kuudelle silikaattimineraalille, jotka ovat kiteytyneet luonnossa kuitumaiseen muotoon. Tällaista kuitumaista kasvutapaa kutsutaan asbestiformiseksi. Sama mineraali voi esiintyä myös tavallisena, ei-kuitumaisena kivenä, jolloin se ei ole asbestia. Mineraaliryhmien eroista kerrotaan artikkelissa serpentiini ja amfiboli, ja kuusi asbestityyppiä esitellään sivulla asbestin tyypit.
Kimppu, kuitu ja fibrilli
Asbestisäie, jonka voi nähdä esimerkiksi raakamineraalissa, on todellisuudessa kimppu, jossa on valtava määrä rinnakkaisia kuituja. Kun kimppua taivutetaan, hangataan tai murskataan, se halkeaa pituussuunnassa ohuemmiksi kuiduiksi ja lopulta yksittäisiksi fibrilleiksi. Tämä ominaisuus erottaa asbestin useimmista muista kuiduista ja selittää, miksi siitä syntyy niin helposti hengitettävää pölyä.
Kuinka pieni asbestikuitu on?
Ilmamittauksissa ja työterveydessä käytetään Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmää, jonka mukaan laskettava kuitu on yli 5 mikrometriä pitkä ja alle 3 mikrometriä paksu, ja sen pituuden ja paksuuden suhde on yli 3:1. Tämän kokoiset kuidut ovat hengitettäviä. Monet asbestikuidut ovat vielä paljon ohuempia, eikä ohuimpia erota tavallisella valomikroskoopilla. Siksi asbestikuitujen tunnistamiseen tarvitaan laboratoriota.
Miksi asbestikuitua käytettiin rakennusmateriaaleissa?
Asbestikuitua sekoitettiin valmistusvaiheessa hyvin moniin tuotteisiin sen ominaisuuksien vuoksi.
- Lämmön- ja palonkesto: asbesti ei pala, ja se kestää korkeita lämpötiloja. Siksi sitä käytettiin eristeissä, tiivisteissä ja palosuojauksessa.
- Vetolujuus: kuidut lujittivat sementtiä, tasoitteita, laasteja, liimoja ja muoveja samaan tapaan kuin raudoitus betonia.
- Kemiallinen kestävyys ja kulutuskestävyys: asbestikuitu kestää monia kemikaaleja ja kulutusta, mikä sopi esimerkiksi lattiamateriaaleihin ja kattotuotteisiin.
Valmiissa tuotteessa kuidut ovat sitoutuneet sementtiin, bitumiin, liimaan, tasoitteeseen tai muoviin, eikä niitä voi erottaa silmällä. Asbestipitoinen tuote näyttää samalta kuin asbestiton, kuten artikkelissa asbestin tunnistaminen kerrotaan.
Milloin asbestikuituja vapautuu ilmaan?
Ehjä ja koskematon asbestimateriaali ei yleensä levitä kuituja ilmaan, koska kuidut pysyvät sitoutuneina materiaaliin. Kuituja irtoaa, kun materiaali rikkoutuu mekaanisesti. Tyypillisiä tilanteita ovat:
- hionta, poraus, sahaus, piikkaus ja jyrsintä
- laattojen, mattojen ja levyjen irrottaminen ja rikkominen
- murenevan materiaalin, kuten vanhan putkieristeen tai ruiskutetun eristeen, koskettelu ja kuluminen
- pitkään säälle alttiina olleen asbestisementin rapautunut pinta, jota esimerkiksi painepestään tai harjataan
Kovista materiaaleista, kuten asbestisementistä, vinyylilaatoista ja kovettuneista liimoista, kuituja irtoaa lähinnä työstettäessä, mutta hionta ja sahaus irrottavat niitä myös niistä. Pehmeät ja murenevat materiaalit, kuten osa putkieristeistä ja ruiskutetuista palosuojauksista, voivat pölytä jo kevyestä kosketuksesta.
Ohuet kuidut ovat kevyitä, leijuvat ilmassa pitkään ja kulkeutuvat ilmavirtojen mukana muihin tiloihin. Siksi mahdollista asbestipölyä ei lakaista eikä imuroida tavallisella imurilla, vaan pinnat pyyhitään kostealla liinalla. Tilan ilman kuidut selvitetään ilmanäytteellä.
Miksi asbestikuitu on vaarallinen?
Hengitetyt ohuet kuidut voivat kulkeutua keuhkojen perimmäisiin osiin ja keuhkopussiin asti. Kuitujen pitkä ja ohut muoto sekä kestävyys vaikeuttavat elimistön kykyä poistaa niitä, ja osa kuiduista jää kudoksiin pitkäksi aikaa. Kaikki asbestityypit ovat syöpävaarallisia. Asbestisairaudet ilmenevät tyypillisesti vasta pitkän ajan kuluttua altistumisesta. Niistä kerrotaan artikkelissa asbestialtistumisen oireet.
Jos olet huolissasi mahdollisesta altistumisesta, keskustele lääkärin tai työterveyshuollon kanssa.
Miten asbestikuitu eroaa muista kuiduista?
Rakennuksissa on monenlaisia kuituja, ja kaikki kuitumainen ei ole asbestia.
- Lasivilla ja kivivilla: teollisesti valmistettuja kuituja, jotka tehdään sulasta lasista tai kivestä. Niiden kuidut katkeavat yleensä poikittain eivätkä halkea pituussuunnassa ohuemmiksi. Mineraalivilla voi ärsyttää ihoa ja hengitysteitä, mutta se ei ole asbestia. Lue lisää artikkelista onko villassa asbestia.
- Orgaaniset kuidut: selluloosa, paperi, puu, puuvilla, hiukset ja kasvikuidut ovat koostumukseltaan aivan muuta kuin mineraalikuidut.
- Muut kuitumaiset hiukkaset: myös asbestittomissa materiaaleissa voi olla kuitumaisia tai neulamaisia hiukkasia, jotka muistuttavat mikroskoopissa asbestia. Siksi pelkkä muoto ei riitä tunnistukseen, vaan tarvitaan myös kemiallinen koostumus.
Miten laboratorio tunnistaa asbestikuidun?
Onelab tutkii näytteet JEOL SEM-EDS elektronimikroskoopilla. Pyyhkäisyelektronimikroskooppi näyttää kuidun muodon ja mittasuhteet suurella suurennoksella, myös hyvin ohuiden kuitujen osalta. Alkuaineanalyysi (EDS) mittaa kuidun kemiallisen koostumuksen, kuten magnesiumin, piin, raudan, kalsiumin ja natriumin osuudet. Muodon ja koostumuksen perusteella kuitu voidaan tunnistaa asbestiksi ja erottaa, mistä kuudesta asbestityypistä on kyse. Materiaalinäytteiden analyysi tehdään ISO 22262-1 -standardin mukaisesti.
Eri analyysimenetelmiä verrataan artikkelissa asbestin analyysimenetelmät, ja laitteen toimintaa kuvataan sivulla asbestinäytteen analyysi.
Jos otat materiaalinäytteen itse, irrota pieni pala rikkomatta materiaalia enempää kuin on tarpeen, ja käytä vähintään FFP3-luokan hengityssuojainta. Ohjeet löydät artikkelista miten asbestinäyte otetaan.
Mitä tulos kertoo?
Tulos lähetetään sähköpostilla tyypillisesti näytteen saapumispäivänä, ja se kertoo, havaittiinko näytteessä asbestikuituja ja mitä asbestityyppiä ne ovat. Jos asbestia havaitaan, materiaalin purku ja työstäminen suunnitellaan asbestityönä, ja purkutyön tekee asbestipurkutyöhön valtuutettu yritys. Tuloksen jälkeisistä askelista kerrotaan artikkelissa positiivinen asbestitulos. Jos asbestia ei havaita, tulos koskee näytteenottokohtaa ja samanlaista materiaalia.
Paljonko asbestianalyysi maksaa?
Analyysi maksaa 39,90 € + alv per näyte, ja hinta on sama 1–100 näytteelle. Yli 100 näytteen tilauksista voidaan sopia erikseen. Postikulut eivät sisälly hintaan. Voit tilata analyysin verkossa ja lähettää näytteen postitse laboratorioon.